Kevät lähti tässäkin osa-alueessa nopeasti käyntiin. Ainoita "kotitöitä" olivat tunnistustentit (kesäkukat, perennat, rikkakasvit). Kävimme läpi mm. perennojen, pensaiden ja puiden istutusta, nurmikon perustamista ja paikkaamista, hoitotöitä, varjon ja paahteen kasveja, ja erilaisia puutarhoja ja pihoja. 

Ensimmäisellä tunnilla käsiteltiin koristekasvien leikkaamista. Tässä puhuttiin kasvutavasta, pituuskasvusta, apikaalidominanssista (kärkisilmun säätelemää kasvin kasvua ja haarautumista) ja auksiinista (indooli-3-etikkahappo, hormoni, joka edistää solujen pituuskasvua ja kääntää kasvin valoa kohti)

Kasveilla on erilaisia silmuja. Kärkisilmuissa syntyy lehtiaiheiden tyville pienet silmun aiheet, jotka lehtien valmistuksessa kehittyvät hankasilmuiksi. Hankasilmuista käsin varsi haarautuu. Enimmät hankasilmut eivät kehity heti haaroiksi, vaan jäävät lepotilaan nk. leposilmuiksi. Näiden lisäksi kasviin voi syntyä jälkisilmuja muualle varteen sekä juureen. 

Siellä tarvoimme lumessa leikkausretkellä...

Seuraavaksi kävimme läpi siemenkylvöä ja taimikasvatusta. Kylvettäessä on tärkeää, että multa on tarpeeksi märkää. Liian märässä siemenet voivat kuitenkin ajelehtia pois. Siemenessä on alkio, jossa on kasvin peruselinten aiheet, siemenkuori ja ravintovarasto, jolla itukasvi pääsee kasvun alkuun. 

Itäminen vaatii riittävää vettä ja happea, lämpötilaa, valoa tai pimeyttä kasvista riippuen. Taimettuminen on itämisen päätösvaihe. Siinä alkeisjuuri työntyy ulos siemenkuoresta ja sirkkalehdet nousevat. 

On kasvikohtaista, mikä tarvitsee taimikasvatuksen, mille kelpaa suora kylvö avomaalle, jotkin voidaan tehdä kumallakin tavalla. 

Opimme kylvöön liittyen uuden termin, koulimisen. Koulinnassa hajakylvetty kasvi siirretään omaan, isompaan ruukkuun kasvamaan.

Tässä Elina kasvihuoneella aloittamassa kasvien suihkuttelua...

Koristepensaiden leikkauksessa syitä ovat uudistaminen, sillä jotkin pensaslajit ränsistyvät ellei niitä leikata tasaisin väliajoin, pensaiden siirto tai muut kaivutyöt juuriston lähellä, sekä erityisten koristearvojen korostaminen (esim. pallohortensia, korallikanukka). 

Leikkaamisen taidetta ovat koon ja muodon hallinta. tiedettä taas luonnollisen kasvutavan jäljittely ja rakenteen ja kasvin terveys. Yleisimpiä pensaiden leikkauksia ovat istutusleikkaus, alasleikkaus sekä harvennus-/nuorennusleikkaus.

Joskus kannattaa miettiä tarkoin, leikkaako pensasta sittenkään. Tällaisia tilanteita tulee eteen talvenaroilla tai huonolla kasvupaikalla kasvavilla pensalla, huonosti uusiutuvilla pensailla (kuten havupensaat) ja itse itsensä hoitavat pensaat (esim. terijoensalava ja villapaju). 

Istutusleikkauksta tehdään istutettaville pensaille juuristo- ja versotasapainon säilyttämiseksi ja haaroittumisen edistämiseksi. Huonokuntoiset, sairaat ja kuolleet versot leikataan pois. Versoja lyhennetään vähintään puoleen; paksuja vähemmän, ohuita ja hentoja enemmän. 

Alasleikkaus on helppo mutta raju tapa. Siinä kaikki versot katkaistaan 5 - 20 cm korkeudelta. Tämä tapahtuu maalis - huhtikuussa kuivalla säällä ennen silmujen puhkeamista. Kätevä etenkin piikkipensaille. Alasleikkausta voi elinvoimaiselle pensaalle tehdä vaikka joka vuosi, muutoin 3 - 5 vuoden välein. Tähän sopivia pensaita ovat mm. ruusut, happomarjat, kanukat, mahonia, pallohortensia, pensashanhikki...

Tunnelma joka edelsi leikkausta

Ikivihreiden kasvien leikkaamisessa tarve on usein vähäinen; etenkin havukasveilla lähinnä kuivien ja vahingoittuneiden oksien poisto riittää. Ikivihreät puut kestävät huonosti leikkausta. 

Harvennus-/nuorennusleikkaus on turvallisin tapa. Siinä säilytetään parhaiten kasvin luonnollinen kasvutapa. Poistetaan säännöllisesti vanhimpia ja huonokuntoisia versoja. Liian tiiviyden estämiseksi leikataan liikoja nuoria versoja, Harvennusleikkauksen voi tehdä joka vuosi tai muutaman vuoden välein.

Pensasaitojen leikkauksessa aitaa kasvatetaan leikkaamalla. Leikkaus tekee siitä tuuhean, sillä näin se pysyy jatkuvasti haarovana. Pensasaitaa tulee leikata 2 - 3 kertaa vuodessa lepokaudella, alkukesästä ja loppukesästä. 

Lehtipuiden leikkaamisessa leikkaus tehdään kevättalvella rakenteen kestävyyden, runko- tai juuristovaurioiden, oksavaurioiden, kasvuhäiriöiden, vanhan puun kunnon heikkenemisen, kasvuesteiden (johdot tms) ja jälkisyntyisen versoston takia. Kannattaa muistaa, ettei kevätleikkaus kuitenkaan sovi 1) herkästi lahoaville, 2) mahlaa vuotaville (koivut ja vaahterat) tai 3)kumivuotoa vuotaville (kirsikka ja luumu) puille.

Taimityyppejä käsiteltiin seuraavaksi. Niitä ovat astiataimi, esipakattu taimi, paljasjuurinen taimi ja säkkipaakkutaimi. 

FinE-taimi eli Finnish Elite-taimi on kasvi joka on tutkitusti talvenkestävä, terve ja koristearvoltaan oloihimme sopiva. 

Puhuimme yksivuotisten kesäkukkien istuttamisesta. Kesäkukat istutetaan hallanvaaran mentyä ohi, keskimäärin 10.6. jälkeen. Kesäkukkia myydään astia- tai kennotaimina tai kasvatuslaatikoissa. Kesäkukat istutetaan kasvatussyvyyteen tai hieman syvempään. Istutuksen jälkeen kastellaan ja siitä eteenpäin huolehditaan lannoituksesta. 

Ihan loppukeväästä ennen TOP-jaksoa saimme kaikki kokeilla nurmikon istuttamista, mikä osoittautui aikaa ja voimia vieväksi työksi. Tänä syksynä nurmikko oli kuitenkin kasvanut siihen, minne sen istutimmekin.