Puutarha-alasta viheralueilla työskenteleminen oli minulle ennen koulun alkua tutuinta. Vietin lapsuuteni rivitaloalueella, ja silloin haravointi, kitkeminen ja nurmikonleikkuu olivat normaaleja kesä- ja syystöitä.

Elokuussa aloitimme ulkotyöt kitkemällä Ahlmanin pihalla rikkaruohoja. Syyskuussa teimme retken Hatanpään Arboretumiin, jossa kävimme läpi puita ja pensaita tulevia tenttejämme varten. Saman päivän tunneilla puhuimme vähän systematiikasta ja muusta luokittelusta. Systematiikka on biologian haara, jossa tutkitaan eliöiden luokittelua. Siinä nimetään, kuvataan ja ryhmitellään. Mieleeni muistuivat lukioaikaiset biologian tunnit, joten tämä taisi olla ennestään tuttua kauraa. Uutena asiana tulivat tunnistamisessa käytettävät määreet, kuten kasvutapa, lehden kiinnittyminen varteen, silmun muoto yms. Näin perusteellisesti ei lukiossa ehditty asiaan perehtyä.

Syyskuussa ehdimme käydä läpi erilaisia syystöitä, kuten haravointia hiekkatiellä, lehtipuhaltimen käyttöä, perennakasvien siirtämistä paikasta toiseen sekä niiden jakamista, että niiden lisäämistä suvuttomasti. Tuona päivänä oli satanut, joten maa oli onneksi tarpeeksi märkää. Huomasin, että siihen asti raskain työ oli mielestäni oikeastaan haravointi. En ollut koskaan haravoinut niin laajalta alueelta, ja varsinkin hiekkatieltä lehtiä oli hankalaa saada kerättyä pois. Lehtipuhaltimenkin käyttöön piti kyllä perehtyä, koska lehdet eivät saa lentää ketään päin tai väärään suuntaan.

Lokakuussa istutimme sipulikukkia. Opin, että sipulikukat menestyvät erityisesti hedelmäpuiden alla, mutta eivät koivun juurella. Oli hauskaa yrittää istuttaa sipulikukkia “luonnonmukaisesti” - viskasimme sipuleita olkiemme yli ja aloimme kaivaa istutuskuoppia niiden laskeutumisalueille. Lokakuussa puhuimme myös katteista ja kuinka kasveja tulee suojata talvella.

Sipuleita istutellen...